Taiteilijan lausunto

Satu Ilomäki (s.1972)

Asuu ja työskentelee Äänekoskella.

Äänekosken Taiteilijaseuran jäsen vuodesta 2013


Teen teokseni usein intuitiivisesti, vailla liian tiukkaa suunnitelmaa. Teos kulkee omaan suuntaansa, minä vain hiukan ohjailen. Se on prosessi, jossa tutustun itseeni, sisäiseen maailmaani ja tuon pintaan asioita alitajunnasta.

Taide on terapiaa itselleni. Ammennan siihen tunteitani sielun syvyydestä, iloa, tuskaa, turhautumista, surua, ikävää, ihastumista luontoon, valoon, kauneuteen ympärillämme. Se on myös mietiskelyä ja flow-tilaa parhaimmillaan.

Valo ja värit on minulle kantava voima ja haluan kehittyä edelleen tuomaan teoksiini liikettä, valon välkettä, energiaa, vuorovaikutusta, tunteita ja virtaavuutta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Grafiikka

Kuva
Grafiikassa kokeilimme erilaisia syvä- ja kohopainomenetelmiä. Mm puupiirros, akvatinta ja etsaus olivat tekniikkoja, joita kokeilimme. Mielenkiintoista oli, mutta minulla ei edelleenkään syntynyt innostus tähän taidelajiin. Opettaja oli kyllä erittäin innostava päivänsäde.   Näiden vedosten ajatuksena oli lintuperspektiivistä nähtyä ihmisen kädenjälkeä luonnossa. Minulla oli mielessä etelä-amerikan inka- tai mayarakennelmat. Geometrisia, mielenkiintoisia muotoja. Monen monta työvaihetta oli näissä, vaikka luonnon lehdellä painettiin kuva kuparilaatalle.  en monta tuövaihetta Puupiirrosten kaivertamisesta pidin enemmän.  Nämä ovat ne vanerilaatat, jotka kerkesin kaivertaa. Useamman kerkesin tekemään ja haavereita ei onneksi sattunut, vaikka taltat olivat todella teräviä, eikä aina meinannut muistaa oikeaa suuntaa. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen jakso, monta tekniikkaa tuli tutuksi, mutta tuskin alan grafiikkaa sen enempää tekemään, kuin ennenkään, ainoastaan puupiirrok...
Lue lisää

Plastinen sommittelu

Kuva
Kuvanveisto aloitettiin saven muotoilulla. Ihmisen pää oli tarkoitus tehdä ja minä halusin siitä vielä käytännöllisen, niin tein ruukun. Buddhapatsaat ovat lähellä sydäntäni, joten tästäkin tuli sellainen. Tyyni, mietteliäs, onnellinen ja valaistunut. Saven työstö on ihanaa ja tekisin sitä kyllä ehdottomasti enemmän, jos vaan polttopaikka löytyisi. Seuraavaksi aloitimme puukeppien vuolemisen ja niistä oli tarkoitus tehdä jalat patsaalle. Ei ollut oikein tietoa kokonaisuudesta, että mille tehdään jalat, mutta niihin vuoltiin erilaisia kuvioita.  Seuraavaksi jalat kiinnitettiin metallineliöön ja kanaverkosta piti tehdä eläin. En tehnyt jaloista kuitenkaan eläimen jalkoja, vaan ne ovat jotkut tukijalat, missä lohikäärme kiipeilee. Kanaverkon päälle laitettiin paperimassaa ja sen kuivuttua maalattiin se valkoisella. Olisin halunnut tehdä takajalat vielä kunnon kynsineen, mutta ehkäpä jälkikäteenkin voisi yrittää ne tehdä. Tuttu tekniikka, mutta kiva kun siihen yhdisti puun koristeveist...
Lue lisää